Siirry pääsisältöön

Työ ja toinen työ (T)

Työ ja toinen työ (T)

Voiko erilaisia töitä verrata keskenään? Mielestäni ei.

Niitä voi verrata yhtä vähän kuin esim. kärsimyksiä tai syyllisyyksiä voi käsitellä matemaattisesti. Vai onko kahdelle ihmiselle tuotettu kärsimys laskettavissa? 

Kärsimys kok. = kärsimys 1 + kärsimys 2 ? 

Pitäisikö esim. sotilasjohtajan tuntea tuhatkertaista syyllisyyttä verrattuna sotilaaseen joka on onnistunut surmaamaan vain yhden vihollissotilaan? Ei kai.

Olen työskennellyt useilla eri aloilla, useissa eri ysrityksissä ja useilla erilaisilla toimenkuvilla. Mutta valitaanpa nyt tarkasteluun vain erilaiset toimenkuvat: Teollisuustyöntekijän työ ja suunnittelutyö.


Kummassakin työssä on erilaiset haasteet. Ne vaativat erilaista koulutusta, erilaista työkokemusta, erilaisia lahjoja, erilaisia ominaisuuksia sekä erilaista asennetta työhön.

Mutta missään nimessä en voi sanoa että toinen työ olisi kaikissa tapauksissa arvokkaampaa tai edes haasteellisempaa.

Kaikki tämä riippuu pääosin työnantajasta. Työn luonteeseen vaikuttavat eniten laatuvaatimukset, työnantajan asenne työtä kohtaan ja luottamus työntekijään sekä kiire. 

Kiire ei ole tästä maailmasta. Tai on. Minä en ehkä sittenkään itse ole tästä maailmasta...

En ole koskaan käsittänyt kiirettä. Kenen etu on että tuote saadaan kuukautta aikaisemmin markkinoille mutta siinä kunnossa että lopputestaajina ovat asiakkaat? Nähdäkseni ei kenenkään. Mutta niin tekevät monet yritykset. Mitä isompia yritykset ovat sitä varmemmin ne toimivat näin. Mainittakoon räikeimpinä esimerkkeinä matkapuhelimet ja autot. Ne päästetään markkinolle nykyään niin keskeneräisinä että 50 vuotta sitten kukaan ei olisi pitänyt sellaista edes mahdollisena.

Joka tapauksessa: En siis pidä mahdollisena erilaisten töiden vertailemista keskenään. Tai ainahan niin voi tehdä mutta tulokset eivät ole valideja.

Siksi voinkin sanoa kaikille töitä tekeville: Tietyllä tavalla arvostan teitä. Teette jotain sellaista mitä itse en enää kykene tekemään. Ja tiedän että pahimmassa tapauksessa työskentelette äärirajoillanne vuosia ellei jopa vuosikymmeniä.

Tietyllä tavalla taas en arvosta. Miksi teette niin? Tai no, ei tarvitse vastata. Ainakaan minulle. Tiedän vastauksen.

Seuraavassa postauksessa käsittelemme aihetta Työ ja yhteiskunta (T).


Työ (T) (Blogi)

Työ

Analogia


Jos tykkäsit tästä postauksesta, jaathan sitä eteenpäin, kiitos!

-Jarppi 92

Labels:

Kommentit

  1. Erikoiset Asiantuntijat1. joulukuuta 2021 klo 12.59

    Olem samaa mieltä siitä, että mikään työ ei ole toista arvokkaampaa. Eikä mikään ammatti tai titteli myöskään tee ihmisestä toista parempaa.
    Monet luulevat, että näin on. Ja se jos mikä on sietämätöntä. Varsinkin ne ihmiset, jotka näin arvottavat itsensä muita korkeammalle.

    Suuremmasta vastuusta maksetaan enemmän palkkaa ja kaipa se on ihan oikein.

    Kiire on tämän ajan kirosana. Jokin aika sitten sillä (hieman) kehuskeltiin. Varsinkin yrittäjät, jotka mainostavat, että 10 vuoteen ei ole pystynyt pitämään mitään lomia. Tuo ei kerro menestymisestä, vaan typeryydestä.

    VastaaPoista
  2. Unknown10. joulukuuta 2021 klo 3.06

    Sitä päivää odotellessa, että koneet tekevät kaiken sen työn...

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Suositut postaukset:

Turha julkkis

Turha julkkis Aluksi olin heiverö, jota kaikki kiusasivat koulussa. Käteni olivat kuin rihmarullalangan päässä heiluvat solmut. Turpiin tuli koulumatkoilla mennen, tullen ja palatessa. Tyttöjä en saanut, kun en uskaltanut niille suutani avata, eikä minulla olisi seisonutkaan. Lähestymistä haittasi sekin, että mennessäni kahta metriä lähemmäksi heitä he erittivät suuntaani sylkeä hallitsemattomasti. Kaikki sukulaiseni kuolivat samassa rytäkässä. Asuin sijoitettuna perheessä jossa isä oli juoppo, äiti naispuolinen piru, poika väkivaltainen roisto ja ihmissyöjä ja tyttö narkomaanihuora. Lisäksi menestyin koulussa todella huonosti. Paras numero todistuksessani oli nelonen. Viimein toinen puoleni halvaantui, sain astman ja ainoa pesäpallomailani, sekin itse tekemäni, katkesi varresta poikki. Nyt elämäni muuttui. Suivaantuneena menin ultimate fighting -kurssille, aloin bodaamaan, kirjoittauduin sisään yliopistoon ja hankin sivutöitä Nokian johtokunnasta. Parin kuukauden kuluttua juoks
6 kommenttia
Read more »

Minä ♥ Kinnula (T)

Minä ♥ Kinnula (T) Kävin isänpäiväviikonloppuna kotikylässäni Kinnulassa.  Aluksi kävin hautausmaalla kunnioittamassa pääasiassa isäni puolen sukulaisia ja veljiäni. R.I.P: Isän isäpuoli maanviljelijä ja sotaveteraani Urho Matti Tiainen. Isän äiti emäntä Rauha Esteri Tiainen (ent. Sääksjärvi, os. Kuusjärvi). Isä metsuri Heikki Valdemar Ihonen. Isäpuoli metsuri Leo Gabriel Hautala. Veli rekkakuski Harri Leo Matias Hautala. Veli lapsi Jouni Onni Jalmari Ihonen. Isän ottoisä metsuri, pienviljelijä ja punakaartilainen Jalmari Antinpoika Ihonen. Isän ottoäiti emäntä Aino Ihonen (os. Pajuoja). Isän isä suutari ja sankarivainaja korpraali Voltemar Jalmari Sääksjärvi. Seuraavaksi olikin iloisempi tapahtuma eli kummi- ja veljentyttöni yksivuotissynttärit :) Kummitäti Heidi, pikkuveljeni ja kummitytön isä Jarmo "Turbo-Diesel", kummitytön äiti Piia, kummitytön isoveli Rasmus, minä eli kummasetä Jarppi ja sylissä synttärisankari kummityttö Lumina Hilla Inari Seuraavaksi kävimme veljeni
3 kommenttia
Read more »

Pistooli (T)

Pistooli (T) Perustuu tositapahtumiin eli isäni ottoäidin kertomukseen jonka hän oli kuullut isäni ottoisältä. Tapahtunut ehkä jossain Lahden - Kosken välisellä alueella ennen antautumista. Nimet muutettu. Tarina kertoo kuinka saksalaispistooli Mauser 6,35 oli päätynyt Jallun käsiin vuoden 1918 sisällissodassa. Pistoolin myöhemmistä vaiheista kerrottakoon sen verran että sodan jälkeen Jallu oli saanut sen takaisin itselleen ja sitä oli varastoitu siitä lähtien hänen tyynynsä alla. Tämä tapa oli pelastanut hänet 30-luvun muilutuksilta. Jallu huomasi miehet ensin. Kontatessaan rinteen laelle hän näki kuinka kaksi kypäräpäistä hahmoa seisoi alempana tienvarsipusikossa lähellä mutkaa. Kumpikin roikotti asetta kainalossaan. Vaikka he välillä näyttivätkin vaihtavan pari sanaa keskenään piti koko ajan ainakin jompikumpi tietä tarkasti silmällä. Eivät mitään ökytalojen nisupoikia sotaa leikkimässä. Oikeita sotilaita. Ulkomailta ja vielä isosta maasta. Polkupyörät makasivat hieman kauempana oja
Lähetä kommentti
Read more »

Eppujen biisin Kuuvartalo yöllä puhkianalysointi (T)

Eppujen biisin Kuuvartalo yöllä puhkianalysointi (T) Aloitetaan analysoimalla puhki Eppu Normaalin kappale Kuuvartalo yöllä (sanat: Mikko Saarela). ” Nyt kaulaan kraka paa, lähde katsomaan pyörivää pakaraa” Ollaan siis menossa vähän parempien kemppaisten eroottiselle klubille kun täytyy kravattikin olla. Ja tietysti kahtelemaan eroottista tanssia. Vähintäänkin. Tässä tapauksessa erästä tiettyä esiintyjää. ”Se loukkaa kaunista vartaloas, kuin uittais rakastajatarta loas” M ies jumaloi tätä tiettyä naista niin että pitää häntä liian hyvänä tanssimaan kaiken maailman kuolaajille. Semmonen on loukkaus jo naisen kaunista vartaloakin kohtaan. Vertaus rakastajattaren loassa uittamisesta kertonee kaiken. ”Mutta se kummasti kiihottaa kun vartalos verhotta liihottaa” M iehen on kuitenkin myönnettävä itselleen että tämän naisen alastoman vartalon liihottelu kiihottaa häntäkin. Vaikka hänen tunteensa ovatkin hänen itsensä mielestä ylevämpiä kuin peruskyrpyreiden. Ilmassa saattaa oll
3 kommenttia
Read more »

Juicen biisin 3.30 puhkianalysointi (T)

  Juicen biisin 3.30 puhkianalysointi (T) Jatketaan analysoimalla puhki Juicen kappale 3.30 (sanat: Juice Leskinen). Löytyy Juice Leskisen ja Mikko Alatalon yhteisalbumilta Juice ja Mikko (1975). Kappaleen tulkitsee Juice ja se sisältää kuuluisan kitarasoolon jonka Petteri Salminen soitti 50 pennin kolikolla. ” 3.30" Kello on jo paljon. Tai vähän. Riippuu onko optimisti vai pessimisti.  On se kellonaika kun tavallisetkin asiat ovat vuorien kokoisia.  Tai se aika kun portsari heittää lumihankeen ja pilottitakin perään.  Tai sitten vietän aikaa veljieni, ystävieni tai vain ihmisteni kanssa ja toivon että yö ei päättyisi koskaan.  Mutta se päättyy. Joka kerta. ” Rakasta minua nyt kun kaikki muut ovat menneet.” Tuttua. Mutta miksi muut ovat menneet?   Koska maailmassa on virhe. Koska maailmassa on muutakin kuin rakkaus. Valitettavasti muiden on tehtävä valintoja silloinkin kun minun ei tarvitsisi. Ja joskus rakkaus jota osoitetaan muualta kuin ihan vierestä ei vain riitä. Ei ainakaan
8 kommenttia
Read more »

Savikiekot

Savikiekot Pojat kävelevät vanhaa viljelystietä. Etummaisella heistä, Reijolla, on vanha rinnakkaispiippuinen haulikko olallaan. Hänen askelluksensa on varmaa huolimatta siellä täällä esiin pistävistä juurakoista ja maakivistä. Muut kaksi, Tarmo ja Mika, pysyttelevät perässä miten kuten. Tarmon kulkua hankaloitti vilkas luonne, joka pakottaa hänet tuon tuostakin irroittamaan huomion tien epätasaisuuksista, sekä iso pussillinen savikiekkoja. Mika taas kulkee katse maassa, mutta niin ajatuksissaan, että on jatkuvasti vähällä kompastua mihin milloinkin. Hänellä on kantamuksenaan käsiheitin. Kukaan ei puhu mitään, lukuunottamatta Mikaa, joka aina kengän tarttuessa juureen tai kantoon kiroaa sähähtelemällä. Tie päättyy. Edessä leviää laajahko peltoaukea. Oikealla se päättyy pieneen mutkittelevaan puroon, vasemmalla taas liiankin harvan näköiseksi harvennettuun kuusikkoon. Parin kolmen saran päässä aukio näyttää leviävän kauemmaksi vasemmalle. Noin kilometrin päässä suoraan edessä pellot pää
4 kommenttia
Read more »

Massaridelinen kenttä (T)

Massaridelinen kenttä (T) Postulaatti: On olemassa sähkömagneettista kenttää täysin vastaava analoginen massaridelinen kenttä. Muutamia perussuureita: m´ (massavirta) = [kg/s] r (säde) = [m] P (teho) = [W, watti ] = [(kgm 2 ) /s 3 ] W (työ) = [J, joule] = [(kgm 2 )/s 2 ] ρ (tiheys) =  [kg/m 3 ] = m / V =  [kg/m 3 ] v m´ (massavirran nopeus) = [m/s] = (m´ / ( ρ  A)) = [(kg / s) / ((kg m 2 ) / m 3 ) ] = [m/s] p m´ ( massavirran paine) =   [Pa, pascal] =   ½ ρ v m´ 2   = [( ½) ( kg / m 3 ) ( m / s ) 2 ] = [kg/(ms 2 ) ] Johdettuja suureita: Viably (U V ) U V (viably) = [S X , s aax] = P / m´ = [ ((kg m 2 ) / s 3 ) / (kg /s) ] = [ m 2 /s 2 ] = W / m = [((kg m 2 ) / s 2 ) / kg] = [m 2 /s 2 ] Viably  (tunnus  U V ) on toteuttamiskapasiteetti. Viably on kahden pisteen välinen massallinen potentiaaliero. Viablyn ( U V ) yksikkö on siis saax ( S X ) joka on [ m 2 /s 2 ] . Trouble ( R T ) R T ( trouble ) = [ ω , o hmega ] = U V / m´ = [(m 2
3 kommenttia
Read more »

Jallu 5. (T)

  Jallu 5. (T) Tämä on kertomus isäni ottoisän, Jallun elämästä. Lukeminen kannattaa aloittaa tarinasta  Jallu: Pistooli . Ja sen jälkeen edetä järjestyksessä ( Jallu 1. (T) )  Jne... Tietääkseni ainoa kuva Jallusta. Maisema on minulle lapsuudesta tuttu, mies ainoastaan tarinoista. Ja sitten mennään: 9. Katson oikeudekseni julkaista Valtiorikosylioikeuden Jallua koskevat paperit tässä yhteydessä koska niissä ei ole mitään salattavaa tai hävettävää ja koska ne jo löytyvät internetistä: Tässäpä nämä. Isot kiitokset avusta kaunokirjoituksen tulkitsemisessa Heidi Sini Johanna Partaselle ja Anssi Nousiaiselle! Seuraavassa olen hahmotellut Jallun sotatietä ja elämänkaarta vähän laajemminkin. Pohjana käytin näitä valtiorikosylioikeuden papereita ja sisällissodan ja varsinkin Riihimäen punakaartin historiaa. Perehdyin erityisesti Hyvinkään taisteluun, Riihimäen valtaukseen ja Lahden taisteluun.  Näistä kaikista löytyy runsaasti tietoa netistä joten en ala niitä sen tarkemmin tässä yhteydessä k
Lähetä kommentti
Read more »

Kuolema

Kuolema Jos on elämä jännä juttu niin onpa se kyllä kuolemakin. Kuoleman kuva on mustavalkoinen ja liikkumaton. Niin kuin mustavalkoinen valokuva joita esitellään vieraille siinä vaiheessa kun halutaan että lähtevät. Lähtevätpä ne kyllä kuolemiakin esittelemällä... Ääniä ei kuulostaisi olevan ollenkaan. Tuoksujakaan ei ole kuin yksi, sellainen vähän makea. Maku lienee makuasia mutta "ihminen on ihmiselle sushi" sanoi ihmissyöjä. Kuolemankin voi kyllä tuntea, ainakin sen esivaiheet. Ainakin jos ne ovat hitaita ja tuskallisia. Kuolemassa nopeus (v) ajan (t) funktiona näyttäisi ainakin päälle päin katsottuna olevan nolla metriä sekunissa. Eli kun ei ole nopeutta ei ole suuntaakaan. Ja  v ektorisuuretta   voidaan  käsitellä skalaarina. Kuolema näköjään yksinkertaistaa asioita. Kuolemaakin voi leventää. Jos sattuu olemaan lännentuohta eli sitä mitä köyhä kansa sanoi ennen rahaksi. Rikkaillahan arkinen sana "kuolla" on korvattu komealta kalskahtavalla "menehtyä"
6 kommenttia
Read more »