Siirry pääsisältöön

Minä ♥ Kinnula (T)

Minä ♥ Kinnula (T)

Kävin isänpäiväviikonloppuna kotikylässäni Kinnulassa. Aluksi kävin hautausmaalla kunnioittamassa pääasiassa isäni puolen sukulaisia ja veljiäni.


R.I.P:

Isän isäpuoli maanviljelijä ja sotaveteraani Urho Matti Tiainen.
Isän äiti emäntä Rauha Esteri Tiainen (ent. Sääksjärvi, os. Kuusjärvi).

Isä metsuri Heikki Valdemar Ihonen.
Isäpuoli metsuri Leo Gabriel Hautala.

Veli rekkakuski Harri Leo Matias Hautala.
Veli lapsi Jouni Onni Jalmari Ihonen.

Isän ottoisä metsuri, pienviljelijä ja punakaartilainen Jalmari Antinpoika Ihonen.
Isän ottoäiti emäntä Aino Ihonen (os. Pajuoja).

Isän isä suutari ja sankarivainaja korpraali Voltemar Jalmari Sääksjärvi.


Seuraavaksi olikin iloisempi tapahtuma eli kummi- ja veljentyttöni yksivuotissynttärit :)

Kummitäti Heidi, pikkuveljeni ja kummitytön isä Jarmo "Turbo-Diesel", kummitytön äiti Piia, kummitytön isoveli Rasmus, minä eli kummasetä Jarppi ja sylissä synttärisankari kummityttö Lumina Hilla Inari ❤️🤍


Seuraavaksi kävimme veljeni kanssa katselemassa muutamia Kinnulan nähtävyyksiä ja tunnettuja kohteita.
Voimamies Lassi Urpilaisen muistomerkki. Lassi karkotti yksin venäläisen vihollispartion Isonvihan aikoihin.

Taiteilija Vihtori Storckin perinneateljee. Vihtori oli monipuolinen taiteilija joka sekä maalasi että teki veistoksia. Mitkään materiaalit eivät olleet hänelle vieraita. Nuorena miehenä ehdin jo kysyä voisinko tulla hänelle kesätöihin ja samalla koettaa opetella maalausta yms. Elämä kuitenkin kuljetteli toisaalle.

Kinnulan Kotiseutumuseo. Lapsena kiinnostavin kohde alueella oli tietysti tuulimylly :)

Museoalueella on myös korsu. Korsu  kunnioittaa sotiemme veteraaneja ja antaa tuleville polville mahdollisuuden tutustua menneiden sotien aikaiseen elämään. Korsu rakennettiin vasta kun olin jo muuttanut muualle. 

Kinnulan grilli. Jo lähes viidenkymmenen vuoden ajan grilli on seisonut samalla paikalla. Rakennuskin on vain tietysti vaihtunut välillä uudempaan. Mutta koko ajan täältä on saanut maailman parasta grilliruokaa :) 

Viimeiseksi kävimme katsomassa kotitaloani.

Kotitalomme. Paikka on kaunis. Harju jonka toisessa alangossa kirkasvetinen lähde ja toisessa alangossa pieni ja musta puro.


Vaja, autotalli ja liiteri. Tuolla tallissa syttyi palamaan B-mallin 1700 coupe Kadett. Ehdimme onneksi vetää sen ulos niin että rakennus säilyi :)

Aitta ja Halli. 70-luvulla aitassa yöpyikin joskus vieraita. Alkukesästä ennen Juhannusta oli kyllä tietämistä hyttysten kanssa :) 

Halli on minulle mieluisin rakennus. Se on entinen navetan, ladon ja vajan risteytys mutta purimme velipoikien kanssa väliseinät pois ja teimme siitä yhtenäisen tilan. Siellä on tilaa korjailla mopoja, autoja ja traktoreita. Kesällä siellä oli stereot ja Juhannuksena kaikki neljä veljestä kutsuivat kaverinsa ja biletettiin ja vietettiin aikaa hallissa ja puron rannalla.


Ulkohuussi, kalamaja ja huvimaja puron rannassa. Tämä oli toiseksi mieluisin paikka :)

Tässä maahan upotetussa rumpuputkessa roihusi Juhannuksen ajan (ja muulloinkin varsinkin viikonloppuisin) jatkuva tuli. Paistettiin makkaraa, grillitassuja, kaloja ja vaikka mitä. Pikkuveljeni Jarmo "Turbo-Diesel" taisi poltella muutaman puutarhatuolinkin Pubille lähtiessämme... :D

Pieni, kylmä kuolonpuro;

hyytä mieltä muistelut.

Sieltä nousee Iki-Turo,

sieltä versoo taistelut!

Kinnula (Wikipedia)

Kinnulan omat sivut

Jos tykkäsit tästä postauksesta, jaathan sitä eteenpäin, kiitos!

-Jarppi 92

Kommentit

  1. Onnea kummitytölle ja koko juhlaväelle. En ole koskaan käynyt Kinnulassa, mutta serkkuni puoliso on sieltä kotoisin. Hyvää alkavaa viikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mitä minä oon aina sanonu! Tai siis, mitähän minä oisin jättäny sanonmata... :D :D

      Maailma on pieni :) Kiitoksia. Onnittelut menevät perille :)

      Poista
  2. Hieno paikka tuo sinun kotipaikka.
    Varmasti paljon muistoja muistui mieleen tuolla reissulla. 😊
    Yöttömän yön viettoon kuuluu ehdottomasti nuotio ja makkaran paisto.

    Pitänee käydä tuolla grillillä jos Kinnulassa päin satun reissaamaan.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Suositut postaukset:

Turha julkkis

Turha julkkis Aluksi olin heiverö, jota kaikki kiusasivat koulussa. Käteni olivat kuin rihmarullalangan päässä heiluvat solmut. Turpiin tuli koulumatkoilla mennen, tullen ja palatessa. Tyttöjä en saanut, kun en uskaltanut niille suutani avata, eikä minulla olisi seisonutkaan. Lähestymistä haittasi sekin, että mennessäni kahta metriä lähemmäksi heitä he erittivät suuntaani sylkeä hallitsemattomasti. Kaikki sukulaiseni kuolivat samassa rytäkässä. Asuin sijoitettuna perheessä jossa isä oli juoppo, äiti naispuolinen piru, poika väkivaltainen roisto ja ihmissyöjä ja tyttö narkomaanihuora. Lisäksi menestyin koulussa todella huonosti. Paras numero todistuksessani oli nelonen. Viimein toinen puoleni halvaantui, sain astman ja ainoa pesäpallomailani, sekin itse tekemäni, katkesi varresta poikki. Nyt elämäni muuttui. Suivaantuneena menin ultimate fighting -kurssille, aloin bodaamaan, kirjoittauduin sisään yliopistoon ja hankin sivutöitä Nokian johtokunnasta. Parin kuukauden kuluttua juoks

Pistooli (T)

Pistooli (T) Perustuu tositapahtumiin eli isäni ottoäidin kertomukseen jonka hän oli kuullut isäni ottoisältä. Tapahtunut ehkä jossain Lahden - Kosken välisellä alueella ennen antautumista. Nimet muutettu. Tarina kertoo kuinka saksalaispistooli Mauser 6,35 oli päätynyt Jallun käsiin vuoden 1918 sisällissodassa. Pistoolin myöhemmistä vaiheista kerrottakoon sen verran että sodan jälkeen Jallu oli saanut sen takaisin itselleen ja sitä oli varastoitu siitä lähtien hänen tyynynsä alla. Tämä tapa oli pelastanut hänet 30-luvun muilutuksilta. Jallu huomasi miehet ensin. Kontatessaan rinteen laelle hän näki kuinka kaksi kypäräpäistä hahmoa seisoi alempana tienvarsipusikossa lähellä mutkaa. Kumpikin roikotti asetta kainalossaan. Vaikka he välillä näyttivätkin vaihtavan pari sanaa keskenään piti koko ajan ainakin jompikumpi tietä tarkasti silmällä. Eivät mitään ökytalojen nisupoikia sotaa leikkimässä. Oikeita sotilaita. Ulkomailta ja vielä isosta maasta. Polkupyörät makasivat hieman kauempana oja

Eppujen biisin Kuuvartalo yöllä puhkianalysointi (T)

Eppujen biisin Kuuvartalo yöllä puhkianalysointi (T) Aloitetaan analysoimalla puhki Eppu Normaalin kappale Kuuvartalo yöllä (sanat: Mikko Saarela). ” Nyt kaulaan kraka paa, lähde katsomaan pyörivää pakaraa” Ollaan siis menossa vähän parempien kemppaisten eroottiselle klubille kun täytyy kravattikin olla. Ja tietysti kahtelemaan eroottista tanssia. Vähintäänkin. Tässä tapauksessa erästä tiettyä esiintyjää. ”Se loukkaa kaunista vartaloas, kuin uittais rakastajatarta loas” M ies jumaloi tätä tiettyä naista niin että pitää häntä liian hyvänä tanssimaan kaiken maailman kuolaajille. Semmonen on loukkaus jo naisen kaunista vartaloakin kohtaan. Vertaus rakastajattaren loassa uittamisesta kertonee kaiken. ”Mutta se kummasti kiihottaa kun vartalos verhotta liihottaa” M iehen on kuitenkin myönnettävä itselleen että tämän naisen alastoman vartalon liihottelu kiihottaa häntäkin. Vaikka hänen tunteensa ovatkin hänen itsensä mielestä ylevämpiä kuin peruskyrpyreiden. Ilmassa saattaa oll

Juicen biisin 3.30 puhkianalysointi (T)

  Juicen biisin 3.30 puhkianalysointi (T) Jatketaan analysoimalla puhki Juicen kappale 3.30 (sanat: Juice Leskinen). Löytyy Juice Leskisen ja Mikko Alatalon yhteisalbumilta Juice ja Mikko (1975). Kappaleen tulkitsee Juice ja se sisältää kuuluisan kitarasoolon jonka Petteri Salminen soitti 50 pennin kolikolla. ” 3.30" Kello on jo paljon. Tai vähän. Riippuu onko optimisti vai pessimisti.  On se kellonaika kun tavallisetkin asiat ovat vuorien kokoisia.  Tai se aika kun portsari heittää lumihankeen ja pilottitakin perään.  Tai sitten vietän aikaa veljieni, ystävieni tai vain ihmisteni kanssa ja toivon että yö ei päättyisi koskaan.  Mutta se päättyy. Joka kerta. ” Rakasta minua nyt kun kaikki muut ovat menneet.” Tuttua. Mutta miksi muut ovat menneet?   Koska maailmassa on virhe. Koska maailmassa on muutakin kuin rakkaus. Valitettavasti muiden on tehtävä valintoja silloinkin kun minun ei tarvitsisi. Ja joskus rakkaus jota osoitetaan muualta kuin ihan vierestä ei vain riitä. Ei ainakaan

Savikiekot

Savikiekot Pojat kävelevät vanhaa viljelystietä. Etummaisella heistä, Reijolla, on vanha rinnakkaispiippuinen haulikko olallaan. Hänen askelluksensa on varmaa huolimatta siellä täällä esiin pistävistä juurakoista ja maakivistä. Muut kaksi, Tarmo ja Mika, pysyttelevät perässä miten kuten. Tarmon kulkua hankaloitti vilkas luonne, joka pakottaa hänet tuon tuostakin irroittamaan huomion tien epätasaisuuksista, sekä iso pussillinen savikiekkoja. Mika taas kulkee katse maassa, mutta niin ajatuksissaan, että on jatkuvasti vähällä kompastua mihin milloinkin. Hänellä on kantamuksenaan käsiheitin. Kukaan ei puhu mitään, lukuunottamatta Mikaa, joka aina kengän tarttuessa juureen tai kantoon kiroaa sähähtelemällä. Tie päättyy. Edessä leviää laajahko peltoaukea. Oikealla se päättyy pieneen mutkittelevaan puroon, vasemmalla taas liiankin harvan näköiseksi harvennettuun kuusikkoon. Parin kolmen saran päässä aukio näyttää leviävän kauemmaksi vasemmalle. Noin kilometrin päässä suoraan edessä pellot pää

Massaridelinen kenttä (T)

Massaridelinen kenttä (T) Postulaatti: On olemassa sähkömagneettista kenttää täysin vastaava analoginen massaridelinen kenttä. Muutamia perussuureita: m´ (massavirta) = [kg/s] r (säde) = [m] P (teho) = [W, watti ] = [(kgm 2 ) /s 3 ] W (työ) = [J, joule] = [(kgm 2 )/s 2 ] ρ (tiheys) =  [kg/m 3 ] = m / V =  [kg/m 3 ] v m´ (massavirran nopeus) = [m/s] = (m´ / ( ρ  A)) = [(kg / s) / ((kg m 2 ) / m 3 ) ] = [m/s] p m´ ( massavirran paine) =   [Pa, pascal] =   ½ ρ v m´ 2   = [( ½) ( kg / m 3 ) ( m / s ) 2 ] = [kg/(ms 2 ) ] Johdettuja suureita: Viably (U V ) U V (viably) = [S X , s aax] = P / m´ = [ ((kg m 2 ) / s 3 ) / (kg /s) ] = [ m 2 /s 2 ] = W / m = [((kg m 2 ) / s 2 ) / kg] = [m 2 /s 2 ] Viably  (tunnus  U V ) on toteuttamiskapasiteetti. Viably on kahden pisteen välinen massallinen potentiaaliero. Viablyn ( U V ) yksikkö on siis saax ( S X ) joka on [ m 2 /s 2 ] . Trouble ( R T ) R T ( trouble ) = [ ω , o hmega ] = U V / m´ = [(m 2

Jallu 5. (T)

  Jallu 5. (T) Tämä on kertomus isäni ottoisän, Jallun elämästä. Lukeminen kannattaa aloittaa tarinasta  Jallu: Pistooli . Ja sen jälkeen edetä järjestyksessä ( Jallu 1. (T) )  Jne... Tietääkseni ainoa kuva Jallusta. Maisema on minulle lapsuudesta tuttu, mies ainoastaan tarinoista. Ja sitten mennään: 9. Katson oikeudekseni julkaista Valtiorikosylioikeuden Jallua koskevat paperit tässä yhteydessä koska niissä ei ole mitään salattavaa tai hävettävää ja koska ne jo löytyvät internetistä: Tässäpä nämä. Isot kiitokset avusta kaunokirjoituksen tulkitsemisessa Heidi Sini Johanna Partaselle ja Anssi Nousiaiselle! Seuraavassa olen hahmotellut Jallun sotatietä ja elämänkaarta vähän laajemminkin. Pohjana käytin näitä valtiorikosylioikeuden papereita ja sisällissodan ja varsinkin Riihimäen punakaartin historiaa. Perehdyin erityisesti Hyvinkään taisteluun, Riihimäen valtaukseen ja Lahden taisteluun.  Näistä kaikista löytyy runsaasti tietoa netistä joten en ala niitä sen tarkemmin tässä yhteydessä k

Kuolema

Kuolema Jos on elämä jännä juttu niin onpa se kyllä kuolemakin. Kuoleman kuva on mustavalkoinen ja liikkumaton. Niin kuin mustavalkoinen valokuva joita esitellään vieraille siinä vaiheessa kun halutaan että lähtevät. Lähtevätpä ne kyllä kuolemiakin esittelemällä... Ääniä ei kuulostaisi olevan ollenkaan. Tuoksujakaan ei ole kuin yksi, sellainen vähän makea. Maku lienee makuasia mutta "ihminen on ihmiselle sushi" sanoi ihmissyöjä. Kuolemankin voi kyllä tuntea, ainakin sen esivaiheet. Ainakin jos ne ovat hitaita ja tuskallisia. Kuolemassa nopeus (v) ajan (t) funktiona näyttäisi ainakin päälle päin katsottuna olevan nolla metriä sekunissa. Eli kun ei ole nopeutta ei ole suuntaakaan. Ja  v ektorisuuretta   voidaan  käsitellä skalaarina. Kuolema näköjään yksinkertaistaa asioita. Kuolemaakin voi leventää. Jos sattuu olemaan lännentuohta eli sitä mitä köyhä kansa sanoi ennen rahaksi. Rikkaillahan arkinen sana "kuolla" on korvattu komealta kalskahtavalla "menehtyä"