Viha
Mutta vihapa se ei ole jännä eikä epäjännä. Se vaan on.
Sisältä se saattaa näyttää sumealta tai valkohehkuiselta. Ulkoa actionilta. Tuoksuu ruudinsavulta ja maistuu suloiselta. Ainakin jos se on kosto. Tuntuu rekyyliltä tai ylimääräisiltä rei´iltä. Itsekseen. Riippuen siitä missä kohtaa sattuu olemaan.
Siinä on vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Joten monesti siinä liikutaan nopeasti. Tai vaihtoehtoisesti hitaasti ja harkiten. Kaikkiin tarvittaviin suuntiin.
Sitä ei erikseen tarvitse leventää. Se leviää itsekseen. Lokaalisti ja globaalisti.
Se on helppo. Sehän vaan on. Itse sen eteen ei tarvitse sormeaan heilauttaa. Muut hoitavat sen puolen. Sen vaikutuksesta voi kyllä joutua heilauttamaan etusormeaan.
Tieteellisesti katsoen viha on vain sosiaalisen kanssakäymisen jatkamista toisin keinoin. Siihen ei tarvitse edes totutella.
Jos maailmassa ei olisi vihaa olisi elämää niin että ruuhkaa pukkaisi. Kuolemaa taas olisi niin vähän että ruuhkaa pukkaisi. Toisaalta taas jos maailmassa ei olisi rakkautta ei olisi vihaakaan. Ja ruuhkaa pukkaisi...
Olipa viha miten hurja tai laimea hyvänsä niin joka tapauksessa sen voi aina antaa olla olemassa taustalla vaikka harrastelisi K-kaupasta saatavalla talouspaperilla ja internetistä tulevalla pornografisella videomateriaalilla.
Katso myös:
Jos tykkäsit tästä postauksesta, jaathan sitä eteenpäin, kiitos!
-Jarppi 92