Kirja-arvostelu: Satu Jaatinen - Tuntemattomat (T)
Luin jonkin aikaa sitten Satu Jaatisen loistavan kirjan Tuntemattomat. Koska Väinö Linnan kirja Tuntematon sotilas (erityisesti Sotaromaani) on yksi lempikirjoistani ja kirjaa voidaan pitää jopa harrastuksenani (mm. kerään Tuntematon sotilas -kirjaan liittviä kirjoja) ansaitsee Satun kirja oman postauksen. Postaus perustuu melko pitkälle Satun kanssa käymääni sähköpostinvaihtoon.
Kirja käsittelee pääasiassa Aku Louhimiehen elokuvaversiota. Kävin katsomassa tämän Louhimiehen version teatterissa ystävieni kanssa ja siinä oli paljon sellaista mistä pidin. Esim. kotirintamakuvaukset (vaikka niitä ei kirjassa olekaan), Hietanen, Kariluoto, Rokka...
Kuitenkin itse pidän eniten Mollbergin versiosta. Se on tyly ja raaka. Käsikamera ja musiikittomuus sopivta siihen. Siinä monet hahmot kuten esim Määttä ja Riitaoja pääsevät enemmän esille. Lammion ja komppanian välinen jännite näkyy, samoin Lehdon ja Riitaojan. Ihmiset ovat historian rattaisiin joutuneita poikia tai aviomiehiä, eivät niinkään ylimaallisia sankareita. Koskelan nykyajan ihmisille lähes käsittämätön pyyteetön sankaruus tulee esille. Karjulasta henkii kylmä raivo ja kovuus. No, tätä voisin jatkaa loputtomiin mutta säästän teitä :)
Olen sitä mieltä että kaikki kolme elokuvaversiota (Laine, Mollberg, Louhimies) ovat sukupolvensa näköisiä ja hyvä niin. Louhimiehen elokuva saa (toivottavasti) nuoren polvenkin kiinnostumaan historiastamme ja isoisän isan kokemuksista...
Mutta satun kirjaan:
Teatteriversioista lähes kaikki oli minulle uutta tietoa.
Ja teksti Mollbergin versiosta oli erittäin ansiokasta! Vaikka jotain tiesinkin avasi teksti todella paljon uusia näkökulmia versioon. Mollberg totesi tehneensä elokuvan aikansa nuorisolle. Oma arvioni siitä että kaikki versiot ovat aikansa peilejä siis vahvistui.
Louhimiehen kanssa olen samaa mieltä että Mollbergin versio on väärinymmärretty.
Myös Louhimiehen versiosta kertova osuus avasi silmiäni. Arvostan elokuvaa nyt entistä enemmän. Täytyypä katsoa vielä uudestaan nyt kun tietää mitä katsoo ja mitä katsoa.
Yllätys oli että kansa piti Hirviniemen valintaa Hietaseksi vääränä. Itse pidin Hirviniemen Hietasesta todella paljon. Tosin muistelen että kun kuulin aikoinaan Peteliuksen esittävän Hietasta suhtautumiseni oli saman tyyppinen eli torjuva kunnes näin elokuvan.
Hmm... Olen ehkä itsekin sortunut ymmärtämään väärin, nimittäin Louhimiehen versiota...
...ja näköjään liityn anteeksipyytävien arvostelijoiden joukkoon, tosin en katsottuani elokuvan vaan luettuani Satun kirjan :) Olen ehkä osin ollut Mollbergin teoksen vanki kuten monet olivat sen ilmestymisen aikoihin Laineen teoksen vankeja. En toki täysin, sillä huonona en ole pitänyt mitään näistä elokuvista.
Lopetuskappale "Vapaaseen tulevaisuuteen" on jostain syystä erityisen vaikuttava. "Lukija on nyt vapaa." Samoin Louhimiehen elokuvan nuori katsoja.
Tässäpä Satu Jaatiselle kirjasta lähettämiäni huomioitani yms :
s. 41: ”Koskela käyttäytyi kuin sotilas, vaikka oli aliupseeri.”
Koskelahan oli joukkueenjohtaja ja vänrikki ja myöhemmin luutnantti. Aliupseerikoulun hän kävi ennen talvisotaa ja talvisodan jälkeen upseerikoulun. Hän siis oli upseeri, ei aliupseeri.
s.46: "Vaikka Linna liitti Lammion hahmoon useita vastenmielisyyden osa-alueita, hän ei kuitenkaan tehnyt Lammiosta natsia eikä laittanut Koskelaa hyökkäämään Lammion vaan saksalaisen upseerin kimppuun."
Upseeri oli suomalainen, ei saksalainen vaikka puhuikin saksaa. Sotaromaani, viides painos, 2000, sivu 343: "Nyt silmälasipäinen älysi, että hänen vieraskielinen laulunsa oli Koskelan jankutuksen syynä..." Ja jatkossa hän puhuu suomea Koskelalle.
s. 58: "Kuppaan sairastanut sai mennä naimisiin vasta viisi vuotta tartuntansa jälkeen ja tällöinkin vasta lääkärintodistuksen saatuaan."
Kalle Päätalon kirja Tuulessa ja tuiskussa sijoittuu jatkosodan aikoihin ja siinä sivulla 521 hänessä todetaan kuppa ja hän on sairaalahoidossa sen vuoksi. 28.5.1944 hän avioitui ensimmäisen vaimonsa kanssa. Eli jos kuppa on todella sairastettu on se onnistuttu salaamaan viranomaisilta vihkimisen yhteydessä. Päätalo ei kyllä missään vaiheessa edes vihjaise että naimisiin menoon olisi saattanut olla vaikutusta asialla.
Samalla sivulla käsitellään Rahikaisen Sabinen kuvaa jonka alkuperäksi epäilet kotimaista julkaisua. Muistelen jostain lähteestä lukeneeni että saattaisi olla saksalaisperäisestä Signaali-lehdestä...
s. 70: "Käpyjä käytettiin polttoaineena, koska ne paloivat hyvin ja antoivat hyvin lämpöä"
Eikö niitä käytetty tuolloinkin myös siementenkeruutarkoituksiin? Tästä en ole varma. Kannattaa tarkistaa.
s. 72: Käsitellään jälleen Koskelan pieksämää suomalaista saksalaisena...
s. 90: "Upseereille, eli tässä tapauksessa Koskelalle, jaettiin vapaudenristejä ja sotilaille vapaudenmitaleja. Linna itsekin palkittiin vuoden 1941 hyökkäysvaiheen aikana 1. luokan vapaudenristillä."
Linnahan oli alikersantti eli siis aliupseeri. Vapaudenristejä myönnettiin lähinnä upseereille ja vapaudenmitaleja aliupseereille ja miehistölle. Koskelallekaan ei myönnetty kuin neljännen luokan vapaudenristi. Epäilen että Linna sai vapaudenmitalin eikä -ristiä.
s. 101: "Vaimo leikkasi nyt ruista itse, vaikka viljan leikkaaminen oli viikatteen käyttöönotosta lähtien ollut miesten työtä samoin kuin kylväminenkin."
Viikatetta käytettiin viljan niittämiseen lähinnä vain suurtiloilla jolloin pieni hävikki ei tuntunut. Viikatteen lyönti saattoi nimittäin varistaa kypsimmät jyvät maahan. Pienemmillä tiloilla viljaa leikattiinkin sirpillä. Rokan vaimokin siis todennäköisesti käytti sirppiä. Ja muistelen että mummoni nuoruusaikoihin kotikylälläni (pohjoisessa Keski-Suomessa) ei ollut tavatonta että nainen leikkasi viljaa sirpillä. Tai saattaahan olla että muistiini ovat tarttuneet nimen omaan sota-aikaisista elonkorjuutöistä kertovat tarinat.
s. 149: "... mutta Laine ei suostunut tinkimään, koska oli saanut jo tarjouksen myös Fennada-Filmiltä."
Kuuluisiko olla: "...mutta Linna ei suostunut..."
Lopuksi: Satulle kiitoksia loistavasta kirjasta!
Myönnän että itsekin olen joskus haaveillut kirjoittavani kirjan Tuntemattomasta sotilaasta. Tuskin koskaan kuitenkaan kirjoitan. Teko olisi yhtä rohkea kuin tehdä uusi elokuva. Suurimmalla osalla kansaa on asiasta mielipide ja suurimman osan mielestä juuri se oma mielipide on ainoa oikea.
Eihän se niin ole. Monissa asioissa mekin satun kanssa olimme eri mieltä mutta silti hänen kirjansa on mielestäni upea. Ja nyt, luettuani ja pähkäiltyäni hänen kirjaansa emme ole enää niin monissa asioissa eri mieltä... :)
Suosittelen lukemaan!
https://www.adlibris.com/fi/kirja/tuntemattomat-9789522914576?gclid=CjwKCAjwo4mIBhBsEiwAKgzXOHEOdVc_9PwLN71A3q3LKihxZoNv-zRTFB7sr7UPX2vtOdnlYhKlkxoC9h8QAvD_BwE
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tuntematon_sotilas_(vuoden_2017_elokuva)
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tuntematon_sotilas_(vuoden_1985_elokuva)
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tuntematon_sotilas_(vuoden_1955_elokuva)
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sotaromaani_(Tuntemattoman_sotilaan_k%C3%A4sikirjoitus)
Jos tykkäsit tästä postauksesta, jaathan sitä eteenpäin, kiitos!
-Jarppi 92